torstai 31. heinäkuuta 2014

Murhanhimoinen aurinko



Uusi päivä alkaa ja aurinko nousee. 
Ehdittyään tuomiokirkon yläpuolelle 
se ja taivas sen ympärillä näyttää jo melko vaaralliselta;
 "täältä minä tulen 
ja paahdan kasvit kuoliaaksi,
 uuvutan ihmiset näännyksiin
 ja keitän kalat merissä ja järvissä".

No no, helle taitaa ottaa koville!
Ei sentäs aurinko noin ajattele tai suunnittele;
 sehän on kaiken elämän alkulähde. 
Tarvitsemme aurinkoa!
 Kiitos Aurinko olemassaolostasi!!!

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Oli taas kiva leikkiä ruualla

Saaristolaisnappi -leiville keräsin ulkoa kaikenlaista syötävää.







Makeana kahvileipänä sydämellinen juustotorttu.

Enkä ollut ainoa tässä pihapiirissä,
joka ruualla leikki.

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Pirkon piikikäs piirittäjä?


Pirkon ympärillä kiehnää
 tuollaisen epämääräisen näköinen oudon piikikäs tyyppi?
Mikä se on oikein miehiään?

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Kylän kokoinen ukkosmyrsky

Tapahtui eilen.
Pieni autoreissu lähiseuduilla.
Kova kuumuus, kauniita maisemia.

Tarkoitus mennä kauppaan.
Auto parkkipaikalle.
Taivas räjähti auki.
Salamoi, jyrisi tiheään.
Satoi enemmän kuin kaatamalla,
tuuli lisäsi sateen puuskittaiseksi.

Taisi mennä yli puoli tuntia
ennenkuin autosta pystyi poistumaan.
Lopulta pääsimme jatkamaan matkaa.

Muutama kilometri.
Tiet kuivat.
Aurinko paistoi.

Tien varrella kauriit ihmettelivät märkää autoa.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Visiitti itään


Kävin perinteisellä Itä-Suomen reissulla myös Pohjois-Savossa. 
Sieltä löytyi kaupunki, jonka matkustajasatamassa oli kuvan laiva.

Keskeltä kauniisti hoidettua puistoa löytyi paikka, 
jossa voi hetken levähtää viileässä.

Kuopiossa tuli siis käytyä.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Vartiomiestä jäi joku kaivelemaan

Lokki istuu Ukko-Pekka -laivan mastossa
ja vartioi Aurajoen tilannetta.

Ja kyllä se jotain kaivelee....

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Tirkistelijä, häivy!

"Häivy senkin tirkistelijä,
anna meidän olla rauhassa!"

"Oliko ihan pakko tulla tälle puolen,
nyt jäimme kiinni!"

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Fiskarsin kauneutta



Fiskarsin luonto on niin kaunista! 
Tänä viikonloppuna näissä maisemissa vaeltaa kansaa 
kauniita vanhoja tavaroita katselemassa.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Ot rompot kii!

Näin ytimekkäästi, tehokkaasti ja nopeasti edellisen tekstin kuva-arvoituksen kaupungissa todetaan. Ja todennäköisesti pullo ehditään pelastaa. Todennäköisemmin kuin jossain muualla, jossa sanottaisiin, että hei, ottaisitko tuon putoavan rommipullon kiinni.

Yritä siis vielä näillä lisävihjeillä arvata mistä kaupungista on kysymys?

torstai 10. heinäkuuta 2014

Vihjeitä lisätty;mikä kaupunki?


Mikähän kaupunki mahtaa olla kyseessä? Oikea vastaus ei ole Turku,
mutta joku muu länsirannikon merenrantakaupunki.

Lisää vihjeitä?!


Sitten vielä viimeiset vihjeet. Mikä kaupunki?
Puunjalostusteollisuutta on satamassa; nimeltään ..... - Repola.
Ja vanhan kaupungin laidalla on Pyhän Ristin kirkko.
Taivaanrannassa häämöttävät Eurajoen ydinvoimalan rakennukset.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Ihanin tuoksu

Pikkujasmike!
Sen tuoksua en pysty kuvailemaan asiallisen neutraalisti;
se on suloisin, makein, pehmoisin, ihmeellisin,

huumaavin, hurmaavin, puhtain, viettelevin tuoksu!!!

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Mikä yö!




Siinäpä se, kun ei juuri mikään yö! Vieläkin onneksi vain muutama tunti hämärää tai pimeähköä on siinä välissä, kun aurinko laskee kerrostalojen taakse ja sitten jo nousee toisesta suunnasta kaupungin reunaa!

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Niskavuoren leipä



Kävimme katsomassa Vaahterateatterin esittämän Niskavuoren leipä -näytelmän. Harrastelijakesäteattereissa voi olla se ongelma, että näyttelijöiden taidot ovat niin epätasaiset. Joskus se jopa häiritsee näytelmästä nauttimista. Nytkin ehkä hieman. 
Hienoimmat roolisuoritukset olivat näytelmän vahvoja naisia Loviisaa, Ilonaa ja Marttaa esittävillä naisilla. Heistä selvästi paras mielestäni oli Marttaa esittävä Anu Mykrä, joka sopisi ihan hyvin ammattilaisteatteriin. Hänen ei tarvinnut näytellä; hän eli rooliaan luontevasti ja viehättävän ilmeikkäästi.

Näytelmää esitettiin Sammatin Sampomäellä, jossa sijaitsee myös Elias Lönnrotin synnyinkoti,
johon oli samalla mahdollisuus tutustua.
Maisemat ovat huikeat.

Elias Lönnrotin synnyinkodin työhuoneen ikkuna.

Näytelmän päätyttyä yleisölle jaettiin leipää.
Kiva idea!
Maukas sämpylä tuli syötyä jo kotiin ajaessa.