Kerran turkulainen aina turkulainen, siitä ei valitettavasti pääse mihinkään. :) Kymmeneksi vuodeksi harhauduin Helsinkiin, nyt tänne "rapakon" taakse Paraisille, mutta kyllä minä vielä joskus takaisin Turkuun muutan. Tai vaihtoehtoisesti vielä syvemmälle saaristoon. Tai lappiin. Tykkäsin kovasti noista kuvistasi, ihania piipahduksia siellä täällä ympäri Turkua! Ihana katsoa kaupunkia muualta tulleen silmin. (Ennen tänne muuttoamme olimme myös muuttamassa Marttiin...)
Kiitos Saariston kasvatti! Mielenkiintoista kuulla elämäsi vaiheista ja haaveista. Itsekin olen pyörinyt itäsuomalaisen maalaismaiseman jälkeen useammassa kaupungissa, mm. Helsingissäkin, ja aina välillä unelmoinut vuodesta Lapissa tai Huippuvuorilla tai jossain ulkosaaristossa.
Meidän koiramme näytti pienenä ketun poikaselta. Kettu on siis myös hänen pehmolelunaan. Se on rakkain kaikista leluista, sitä nuollaan ja siitä pidetään huolta :-)
Kerran turkulainen aina turkulainen, siitä ei valitettavasti pääse mihinkään. :) Kymmeneksi vuodeksi harhauduin Helsinkiin, nyt tänne "rapakon" taakse Paraisille, mutta kyllä minä vielä joskus takaisin Turkuun muutan. Tai vaihtoehtoisesti vielä syvemmälle saaristoon. Tai lappiin. Tykkäsin kovasti noista kuvistasi, ihania piipahduksia siellä täällä ympäri Turkua! Ihana katsoa kaupunkia muualta tulleen silmin. (Ennen tänne muuttoamme olimme myös muuttamassa Marttiin...)
VastaaPoistaKiitos Saariston kasvatti! Mielenkiintoista kuulla elämäsi vaiheista ja haaveista. Itsekin olen pyörinyt itäsuomalaisen maalaismaiseman jälkeen useammassa kaupungissa, mm. Helsingissäkin, ja aina välillä unelmoinut vuodesta Lapissa tai Huippuvuorilla tai jossain ulkosaaristossa.
PoistaMeidän koiramme näytti pienenä ketun poikaselta. Kettu on siis myös hänen pehmolelunaan. Se on rakkain kaikista leluista, sitä nuollaan ja siitä pidetään huolta :-)
VastaaPoistaKetut, niin leikki- kuin oikeatkin ovat jotenkin vaan niin suloisia! Kiitos Susanna kommentista!
Poista