Eräässä hyllyssä huomion kiinnitti kirkkaan vihreä kirjanselkämys. Jotain maisemista ja ympäristöpsykologiasta. Tämäpä kiinnostavaa, ajatteli Taimi ja lainasi kirjan kotiinsa.
Hän löysi kirjan sisällysluettelosta otsikon Lumoutuminen.
"Elvyttävälle lumoutumisen tunteelle on tyypillistä, että kokemus on hiljainen tai hidas. Elpymistä ei välttämättä tapahdu samalla tavalla esimerkiksi television äärellä, tietokonepeleissä tai jääkiekko-otteluissa. Näissä rytmi ja liike ovat liian nopeita."
Taimi nyökytteli innoissaan ja jatkoi lukemista.
"Vihreä kasvillisuus ja vesi lumoavat. Tutkimusten mukaan elvyttävissä näkymissä tärkeintä on vihreä kasvillisuus ja vesi."
Ai jaa, vihreät kasvit ja vesi, siksi ne nuoremmat työntekijät aikoinaan töissä aina niistä vesiaiheiden rakentamisista intoilivat. Minä olisin vain kaikkea kasvavaa joka paikkaan laittanut.
Mutta tottahan se taitaa olla, kotonakin melkein aina seison sen ikkunan edessä, josta näkyy sekä vettä että paljon vihreää kasvillisuutta, pohdiskeli Taimi.
Taimi Turkulaisen löytämä kirja oli Kirsi Salosen Mieli ja maisemat, Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma, Edita 2005.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.